Vuorotyön haasteet työvuorosuunnittelussa
Vuorotyötä tekevien työntekijöiden määrä on jatkuvassa kasvussa. Vuorotyöksi kutsutaan työtä, jota toteutetaan säännöllisestä työajasta poikkeavassa rytmissä. Usein vuorotyötä toteutetaan kolmivuorotyössä, jolloin työntekijöitä on työpaikalla 24/7. Vuorotyön käyttäminen on tyypillistä esimerkiksi terveydenhuollossa ja turvallisuusalalla. Vuorotyötä kutsutaan usein myös jaksotyöksi.
Miljoonat ihmiset maailmassa tekevät vuorotyötä
Yhdysvalloissa on arvioiden mukaan vuorotyötä tekeviä työntekijöitä yli 20 miljoonaa. Tutkimukset näyttävät, että noin 20 % Yhdysvaltojen työssä käyvistä työntekijöistä, tekevät työvuoroja vuorotyössä. Määrä vastaa hyvin läheisesti arvioita EU:n alueella työskentelevien vuorotyöläisten kanssa. Luvuksi EU:n alueella on arvoitu 21 % kaikista työssäkäyvistä työntekijöistä.
Suomessa vuorotyötä tekeviä on hyvin samassa suhteessa muuhun maailmaan nähden. Säännöllistä vuorotyötä Suomessa teki 27 % naisista ja 19 % miehistä. Noin 14 % suomalaisista työskentelee säännöllisesti öisin. Voidaankin sanoa, että vuorotyön mukanaan tulevat haasteet koskettavat erittäin laajasti ihmisiä sekä Suomessa että maailmalla.
Millaisia haasteita vuorotyö tuo mukanaan?
Haasteet, joita säännöllinen vuorotyö tuo tekijälleen, liittyvät erilaisiin sosiaalisiin ja terveydellisiin asioihin. Epäsäännöllinen rytmi tuo mukanaan vaikutuksia uni-valverytmin ylläpitämiseen ja vaikutukset heijastuvat sekä sosiaaliseen kanssakäymiseen että terveydellisiin riskeihin.
Terveydellisiä haittoja, joita epäsäännöllinen vuorotyö tuo mukanaan, ovat esimerkiksi:
Unihäiriöt
Väsymys
Työtapaturmariskin kasvaminen
Ruoansulatuselimistön oireet (närästys, vatsavaivat ja ilmavaivat)
Sydämen rytmihäiriöt
Painon nousu
Kohonnut verenpaine
Sosiaalisen puolen ongelmina epäsäännöllinen vuorotyö vaikeuttaa mm. yhteydenpitoa lähimmäisten ja ystävien kanssa.
Työvuorosuunnittelulla voidaan vähentää vuorotyön mukanaan tuomia haittoja
Tutkimukset ovat osoittaneet, että tehokkaalla ja toimivalla työvuorosuunnittelulla on mahdollista vähentää vuorotyön mukanaan tuomia haittoja ja rasittavuustekijöitä. Vaikutusmahdollisuudella omiin työvuoroihin on mahdollista tukea yksilön hyvinvointia. Suomessa yhteisöllisen työvuorosuunnittelun aloittaminen on vähentänyt työyksikkötasolla alkavia sairauspoissaoloja 6–10 prosentilla. Myös säännölliset terveystarkastukset toimivat terveyshaittojen ennaltaehkäisijänä.
Suurin yksittäisin työvuorosuunnittelussa huomioon otettava asia on riittävien lepoaikojen mahdollistaminen. Riittävän pitkän vuorokausilevon määrällä on mahdollista vähentää vuorotyöstä aiheutuvien seikkojen määrää. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että ihmisillä on suuriakin yksilöllisiä poikkeavuuksia, miten vuorotyöhön sopeutuminen sopii parhaiten. Unitutkija Markku Partinen mainitsee haastattelussa:
"On ihmisiä, joille säännöllinen yötyö saattaa sopia. Jos perättäisiä yövuoroja ei ole liikaa (esim. 3 yötä) ja jos pystyy nukkumaan päivällä riittävästi (8 tuntia unta) ja sosiaalinen elämä on ok, niin tämä on joillekin ihan passeli. Yötyörupeamien välillä pitää tietenkin olla pidempiä vapaita."
Tekoäly pystyy huomioimaan yksilölliset mieltymykset vuorotyön työvuorosuunnittelussa
Syväoppivan tekoälyn avulla on mahdollista minimoida vuorotyön mukanaan tuomia haasteita hyvinkin tehokkaasti. Ohjelmisto oppii käyttäjistään ja pystyy suunnittelemaan työvuorosuunnitelmia, jossa huomioidaan samanaikaisesti tehokas palautuminen, työntekijöiden toiveet ja yksilölliset mieltymykset. Tekoälyn avulla ei työvuorosuunnittelussa tarvitse asettaa yksilöllisiä toiveita ja ohjeistuksia vuorotyön suunnitteluun vastakkaisille puolille.
